Kilpailukykyä innovaatioista –yrittäjyys rakentaa kunnan elinvoiman

 Kunnan liikelaitokset, sosiaaliset yritykset ja sisäsyntyiset monopoliyritykset eivät saa aiheuttaa markkinahäiriöitä eivätkä  turhaa rasitusta kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville muille yrityksille.

Kunnan hankintaosaamista on vahvistettava. Hankintalaki antaa siihen mahdollisuudet kuhan sitä osataan ja halutaan käyttää paikallisten yritysten ja kaikkien kuntalaisten eduksi. Hankitaan lisätuloja elinkeinoelämän avustamisella muiden muassa ripeällä päätöksenteolla  ja asioiden valmistelulla, laadukkaiden osaamis- ja koulutuspalvelujen turvaamisella, hyvällä infrastruktuurilla, aktiivisella elinkeinopolitiikalla.

Kunnan toimintojen tehostamisella vältetään rahojen loppuminen. Hallinnon karsiminen, tilankäytön tehostaminen ja toimintojen järkeistäminen edesauttavat rahojen riittävyyttä. Maamme kansantalous on joutunut jo pitkään käymään selviytymistaistelua nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Muutos on koskettanut syvästi myös demokraattisen perinteemme erästä tärkeää tukipilaria, kunnallista itsehallintoa ja kuntia. Muutos on ollut myös haastava niin suurille kuin pienille yrityksille.

Eväät selviytymiseen löytyvät henkisestä pääomastamme ja kyvystä uudistua. Toiminnan ytimessä on ehdottomasti kyky innovaatioiden luomiseen ja käyttöönottoon. Tästä historia antaa lukuisia esimerkkejä niin koti- kuin ulkomailtakin. Innovaatio on prosessi, jossa luovuus muutetaan hyödyksi. Luovat yritykset tai toimijat tarvitsevat luovia henkilöitä, jotka kykenevät ylläpitämään luovaa ja kannustavaa yrityskulttuuria. Kun maamme oli vielä nuori ja vasta syntymässä, ulkomaiset rohkeat toimijat loivat maahamme sahateollisuuden, lähinnä norjalaiset. Uutta teknologiaa ja innovaatioita otettiin käyttöön. Väkeä koulutettiin. Kotimaiset toimijamme seurasivat ja kehittivät ulkomaisten osaajien viitoittamaa polkua. Samoihin aikoihin viljan viljelyyn pohjaava maataloutemme muutettiin karjatalousvaltaiseksi ja luotiin vuosikymmeniksi vankka pohja, jolla elettiin. Seuraava suuri hyppäys koettiin kun sotakorvaukset pakottivat teollisuutemme "tiikerinloikkaan". Pakon edessä otimme käyttöön kaiken sen osaamisen mitä meillä oli. Ja loimme uutta. Ja jälki oli komeaa. Mutta nyt olemme taas uudessa tilanteessa, jossa perinteiset toimintatavat ja mallit on luotava uusiksi. Taustalla maamme integroituminen aivan uudella tavalla eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin markkinoihin. Heijastusvaikutukset säteilevät valtakunnantasolta aina kuntiin ja pienyrityksiin ja yksityisiin kansalaisiin saakka.

Tarvitsemme henkistä joustavuutta, vaihtoehtoista ajattelua, kokonaisvaltaista näkemystä, älyllistä rohkeutta ja taitoa myydä ideoitamme eteenpäin. Sanat kuulostavat kauniilta ja kliseenomaisilta, mutta niissä on vankka tutkimuksellinen ja kokemusperäinen pohjansa. Lyhyesti muotoiltuna tarvitsemme uudenlaista ajattelua, uusia taitoja ja uudenlaista johtajuutta. Projektitoiminnassa, josta kirjoittajalla on henkilökohtaista kokemusta useiden vuosikymmenten aikana, ongelmat käännetään tavoitteiksi. Hankitaan keinot ja mallit, joilla näihin tavoitteisiin päästään.

Luovilla ja yhteistoiminnallisilla henkilöillä on visio, jonka he haluavat toteuttaa yhdessä muiden kanssa. Hyvä johtaja tarvitsee onnistuakseen hyviä alaisia. Tarvitaan osaavia ja yhteistyökykyisiä ihmisiä. Eräillä heistä tulee olla aivan erityistä huippuosaamista. Toimintakulttuurissa tarvitaan postmodernia johtamista ja asiakkaan tarpeiden huomioonottamista. Tämä koskettaa paitsi yrityssektoria, myös kuntia.

Mietitäänpä vaikka sitä, miten ja miten hyvin hoidamme kuntatasolla seniorikansalaisiamme - ihmisiä, joita meidän on kiittäminen nykyisestä hyvinvoinnistamme. Miten olemme kohdelleet heitä kuntapalvelujemme asiakkaina. Ovatko he saaneet sellaisia palveluja, joita he odottavat ja tarvitsevat. Karmein esimerkki pienen ajan takaa on vanhus, joka sai naapurikaupungissamme Jyväskylässä virua päiväkausia yksin ja unohdettuna kotinsa lattialla. Tieto ei kulkenut kotihoidon ja sairaalan välillä. Kukaan ei vastannut hätäkutsuun. Nyt vanhuksen asiat ovat "hyvin". Hän on kuollut. Pelottavaa  ja häpeällistä. Eikä yhtään lohduta tietoisuus siitä, että maamme terveydenhoitosektorilla on käytössä aivan liikaa erilaisia tietojärjestelmiä. Liikumme suuruusluokassa tuhansia. Jotain olisi asialle tehtävä ja pian.

Valtakunnan tasolla ja kansainvälisestikin yrityksemme perinteinen lippulaiva Nokia jämähti Dick Powellin käsityksen mukaan tekniikkaan, kun piti edetä muotiin. Ei ymmärretty mitä asiakkaat halusivat. Ja tulos on kaikkien nähtävillä.

Kotikuntamme Kangasniemi tarvitsee myös tuuletusta ja ravistelua. Meidän olisi kyettävä turvaamaan itsemme ja tulevien sukupolviemme elämä muutaman perusasian varaan. Meillä on karrikoidusta sanoen vettä, puuta, kiveä ja osaamista. Mutta kun ajattelemme asiaa tarkemmin ja syvällisemmin oivallamme, että esimerkiksi matkailun osalla mahdollisuutemme menestyä ovat aivan erinomaiset: Voimme nojata seuraaviin elementteihin pohtiessamme matkailuelinkeinomme rohkeaa tuotteistamista: Luonnon vetovoima, neljä todellista vuodenaikaa, puhtaat vesistöt ja rikas luonto, turvallisuus, hiljaisuus, väljyys, erinomainen mahdollisuus erilaisiin harrastuksiin, sopiva etäisyys väestökeskittymiin. Visio 2015 voidaan muotoilla seuraavasti: Kangasniemi on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ja kysytty elämysmatkailukohde, jonka vahvuus rakentuu luonnon ja paikallisen kulttuurin erityispiirteisiin. Ja mietitäänpä lopuksi vaikkapa sitä, miten erinomaiset toimintamahdollisuudet houkutteleva asuinympäristö yhdistettynä oikein muotoiltuun ja harjoitettuun elinkeinopolitiikkaan tarjoaa nykyteknologiaa ja verkostotaloutta tehokkaasti hyödyntäville yrityksille.

FT Simo Hokkanen